TAI SITU RINPOCHE, SHERAB LING elokuussa 2006 Suomen uutta Palpung-keskusta koskevia kysymyksiä
1. Voisiko Rinpoche antaa siunauksensa uudelle keskukselle?
Olen oikein iloinen siitä, että te kaikki haluatte opiskella Buddhan pyhiä ja arvokkaita opetuksia; että haluatte muodostaa keskuksen, jotta dharmasta kiinnostuneilla ihmisillä olisi mahdollisuus opiskeluun, sekä siitä, että haluatte olla osa Palpungin seurakuntaa.
Iloitsen siitä, arvostan sitä ja teillä on minun tukeni, ja rukoilen Buddhaa vilpittömästi, jotta kaikki dharmaan liittyvät pyrkimyksenne ja toiveenne toteutuisivat ilman mitään esteitä ja että teistä olisi hyötyä monille ihmisille.
2. Minkä nimen antaisimme uudelle keskuksellemme?
Olen itse asiassa ajatellut nimeä. Seurakunnan nimi on Palpung ja kahdeksas Tai Situ perusti sen 250 vuotta sitten. Tästä tulee sen osa, joten voimme kutsua sitä Palpungiksi. Keskuksen omaksi nimeksi tulee "Viisauden puutarha". Siis Yeshe Gatshal, Yeshe Gatshal tarkoittaa onnellista viisauden puutarhaa, iäisen viisauden. Siis Palpung Yeshe Gatshal Finland – niin meidän tulisi sitä kutsua.
3. Onko vielä mitään tietoa siitä, kuka Lama Suomeen olisi tulossa?
Itse asiassa Lamaa ei tarvita juuri nyt, mutta pian minulla on sopiva Lama. Tärkeintä on, että hän olisi oikein hyvä Lama: hyvä dharmanharjoittaja, hyvä mietiskelijä ja hänen täytyy pystyä opettamaan dharmaa myös filosofisesti. On tietenkin tärkeää, että hän osaa myös opettaa ja jos mahdollista, hänen pitäisi puhua englantia. Tämä on hiukan vaativaa. Voi olla, että löydän Laman, joka puhuu englantia, tai sitten täytyy löytää kääntäjä – tästä en ole varma. Ei juuri nyt, heti tänään, mutta niin pian kuin mahdollista löydän sopivan Laman.
4. Milloin voimme toivoa että Lama saapuisi Suomeen?
Kuten sanoin, niin pian kuin mahdollista. Minun täytyy löytää mahdollisimman sopiva ja ammattitaitoinen Lama. Ja jos hän ei puhu englantia, minun täytyy löytää kääntäjä, tai ehkä te voitte löytää tulkin. Voi siis olla että tulossa on Lama yksinään tai Lama yhdessä kääntäjän kanssa, heitä saattaa olla kaksi.
5. Mitä meidän pitäisi ottaa huomioon tässä vaiheessa, kun uutta keskusta perustetaan?
Kun uusi dharmakeskus on nyt perusteilla, tärkeintä ovat perusasiat kuten Avalokitesvara Bodhisattvan harjoitustekstien käännökset, Lääkäribuddhan, Guru Rinpochen ja Taran käännökset sekä Neljän perusharjoituksen kääntäminen, samoin Njungne-harjoituksen käännös. Nämä ovat siis perustavia harjoituksia, joista aloitetaan. Ja sitten kaikki dharmaopetukset, joihin liittyy shine ja lhaktong sekä mikä tahansa buddhalainen dharmateksti, jonka on kirjoittanut joku suuri mestari. Samoin perimyslinjan suurten mestareiden opetusten käännökset, nämä kaikki ovat hyvin tärkeitä.
Teidän tulisi kerätä myös hyviä dharmaopetuksia – videoita, DVD tai muussa muodossa, mikä auttaa dharma-aineiston kuuntelemisessa ja katselemisessa. Näistä on todella paljon hyötyä ja apua, koska voitte kokoontua kuuntelemaan ja katsomaan niitä silloin, kun opettajat eivät pysty tulemaan paikalle niin usein kuin toivoisitte. Näistä on oikein hyvä aloittaa.
Ja tietenkin tarvitsette Buddhan kuvan, Avalokiteshvaran kuvan, Guru Rinpochen kuvan ja kuvan perimyslinjan puusta, sekä Mahakalan kuvan – kaikki nämä joko thangkoina tai patsaina, riippuen siitä millainen tila teillä on käytössänne. On myös hyvin tärkeää, että siellä on yksi Kangyurin ja Tengyurin kirjakokoelma, niitä on helppo saada nykyisin. Kangyur sisältää Buddhan kaikki suorat opetukset, sanskritin kielestä tiibetiksi käännettyinä ja Tengyur sisältää kommentaareja ja selitysteoksia Buddhan opetuksista. Niitä kirjoittivat Intian suuret mestarit ja ne on myös käännetty sanskritista tiibetiksi. Nämä kaksi kirjakokoelmaa siis, tiibetiläisellä tyylillä kirjoitettuna ne täyttävät noin 300 nidettä ja ne on hyvin helppo hankkia. Ne teillä pitäisi siis olla.
6. Mistä meidän pitäisi hankkia patsaat ja thangkat ja mitä niistä tulisi hankkia ensimmäisenä?
Kuten sanottu yllä olevat kuvat tulisi olla. Paras paikka thangkojen ja patsaiden hankkimiseen on oikeastaan Nepal. Nepalissa on paljon erinomaisia patsaiden valmistajia ja hyviä thangkamaalareita. Meillä on täälläkin thangkamaalareita, mutta heillä on meneillään suuri projekti. Valmistamme parhaillaan 30 uutta thangkaa ja 20 thangkaa on brokadein kehystettävänä. Koska täällä kuvien valmistamiseen kuluisi paljon pitempi aika, luulisin että Nepal on paras paikka hankkia niitä – laadukkaita veistoksia ja thangkoja.
7. Tarvitsemmeko tässä vaiheessa muita rituaaliesineitä tai soittimia?
Itse asiassa jokaisessa dharmakeskuksessa tulisi olla kolme asiaa. Ensiksikin on Buddhan kuva, joka kuvaa Buddhan kehoa – sen tulee tietenkin olla pyhitetty, ei pelkkä palvottu epäjumalan kuva, vaan pyhitetty ja [pyhin aineksin] täytetty patsas.
Toiseksi Buddhan puhetta kuvaamassa on Kangyur ja Tengyur, tekstit, jotka jo mainitsinkin. Ja sitten stupa; stupa kuvaa Buddhan mieltä. Se on ku-sung-tukten tiibetiksi. Siis kehon, puheen ja mielen pyhä objekti. Stupan tulisi olla kohtalaisen suuri, samoin Buddhapatsaan, ja sitten on Buddhan opetusten kirjakokoelma. Nämä kolme ovat hyvin tärkeät.
Ja muita rituaaliesineitä kuten soittimia ja uhrimaljoja – uhrimaljoja te tarvitsette, niitä ja voilamppuja tarvitaan heti, koska kun teillä on Buddhan kuvan ym., niiden edessä tulisi olla maljoja täynnä vettä ja muita sopivia lahjoja.
Mitä muihin esineisiin tulee, minusta riittää että ne hankitaan siinä vaiheessa kun Lama lähetetään sinne. Lamalla saattaa olla joitakin rituaaliesineitä omassa käytössään ja sitten keskus saattaa tarvita joitain esineitä monimutkaisempiin pujiin ym. Tällä hetkellä ku-sung-tukten on mielestäni tärkeintä. Ku-sung-tukten ja uhrilahjat niiden edessä.
8. Mitkä ovat sopivia tapoja hankkia varoja keskusta varten?
Oikeastaan ihmisten tulisi tehdä keskukselle lahjoituksia, niin että se voisi toimia monien ihmisten hyödyksi. Se olisi sopivin tapa, sillä on niin monia ihmisiä, jotka voivat tehdä dharmaharjoitusta, mietiskellä, rukoilla jne., ja on toisia, joilla ei tosiaankaan ole paljon aikaa tai hyviä olosuhteita rukoiluun, mietiskelyyn ja harjoitukseen.
He voivat kerätä hengellistä ansiota ja puhdistautua tekemällä keskukselle lahjoituksia, niin että keskus voi olla olemassa kaikkien dharmanharjoitusta varten. Niin sen tulisi olla. Mutta ajat ovat muuttuneet ja teillä on lisäksi oma kulttuurinne, oma tapanne tehdä asioita, joten minusta teidän tulee harkita itse sitä, mikä on soveliainta teidän ympäristössänne, kulttuurissanne ja perinteessänne.
9. Entä kurssimaksut?
Meidän perinteessämme tai kulttuurissamme sellaista kuin dharman opetusmaksu ei tunneta. Dharmaa opetetaan kaikille ja ne, joilla on paljon, lahjoittavat paljon ja ne, joilla ei ole varaa, lahjoittavat vähän, vain muodostaakseen yhteyden. Tiibetiksi meillä on sanonta: he, joilla on paljon, lahjoittavat norsuja ja hevosia, he, joilla ei ole, lahjoittavat neuloja ja langanpätkiä. Niin olisi sopivinta toimia meidän kulttuurissamme ja ympäristössämme, mutta teillä lännessä on oma kulttuurinne ja perinteenne.
Ole nähnyt, että kaikissa dharmakeskuksissa on ohjelmia, joissa on kiinteät hinnat. Se sopii teidän maahanne ja kulttuuriinne, koska niin teillä on tapana tehdä asiat. Täällä emme toimi niin. Dharma on mittaamattoman arvokasta, siksi se on aivan ilmaista, ja ihmiset tekevät lahjoituksia valintansa mukaan, kykyjensä mukaan.
Tietenkin silloin kun on suuri puja, se maksaa paljon, koska täytyy rakentaa alttari, monien munkkien ja nunnien täytyy tulla paikalle osallistumaan ja heille on annettava ruokaa sekä lahjoitus. Sitä varten kerätään sponsorirahaa, sellainen perinne meillä on. Mutta yleensä ottaen dharmaopetuksissa, initiaatioissa ym. ihmiset itse lahjoittavat. Ei ole määrättyä maksua, ei hintalappua. Mutta teidän kulttuurissanne ja ympäristössänne minusta on sallittua määrätä jonkinlainen kiinteä hinta, joka ihmisten tulee lahjoittaa osallistuakseen näihin tapahtumiin. Ajattelisin näin.
Jos sitten on ihmisiä, joilla ei todella ole varaa lahjoitukseen, jotka ovat hyvin köyhiä, ja kuitenkin tahtoisivat vipittömästi vastaanottaa opetuksia ym., niin joku varakkaampi voi sponsoroida tuota ihmistä. Sillä tavoin se toimii. Mutta heidän joilla on varaa, tulisi ehdottomasti tehdä lahjoituksia, koska sellainen näkemys dharmasta, että sillä ei ole arvoa, ei ole hyvä. Dharmaa tulisi kunnioittaa sydämen pohjia myöten. Ja lahjoituksia tulisi tehdä, jotta keskus voi kasvaa ja tarjota tilaa ja tilaisuuksia useammille, jotka ovat kiinnostuneita opiskelemaan dharmaa.
Tietenkään ei pidä ajatella niin, että on meidän asiamme muodostaa yhä enemmän keskuksia ja saada yhä enemmän jäseniä. Meillä ei ole sellaista tavoitetta. Mutta jos on ihmisiä, jotka haluavat olla jäseniä, jotka toivovat dharmakeskusta, meidän tulisi pystyä tarjoamaan heille se ja sen jäsenyys. Näin ollen, kun on enemmän jäseniä, enemmän ihmisiä, voi muodostaa paikalliskeskuksia eri puolille maata – ja myös oman maan ulkopuolelle.
10. Minkälaisia liiketoiminnan muotoja on sopivaa harjoittaa varainkeruussa?
Jos harjoittaa liiketoimintaa dharmakeskuksen vuoksi, päämäärän täytyy olla hyvin selkeä. Liiketoimintaa harjoitetaan niin, että saadaan kokoon sopiva määrä varoja. Päämäärä on oltava – jos tahtoo ostaa talon keskusta varten, laajentaa tiloja koska ihmisiä on paljon ja vanhat tilat käyvät pieniksi, silloin tulisi etsiä isompaa paikkaa ja sitä varten pitää kerätä varoja.
Varainkeruuta voi harjoittaa monella eri tavalla. Mutta kun on kyseessä dharmanharjoittaja, tehtiinpä liiketoimintaa dharmakeskusta tai jotain muuta varten, sen ei pitäisi olla paheellista. Sillä jos on buddhalainen ja harjoittaa paheellista liiketoimintaa, se ei ole hyvä. Sen täytyy olla jotain sellaista, mikä ei vahingoita ketään.
Annan yksinkertaisen esimerkin: kalastaminen ja broilerikanojen kasvatus tms. eivät ole hyviä, koska niihin liittyy kalojen, kanojen, yleensä eläinten tappamista. Dharmanharjoittajan ei pitäisi tehdä muutakaan sellaista, josta seuraa vahinkoa toisille, esimerkisi avata baaria, jossa ihmiset juopuvat ja sitten tulevat sairaiksi… Perheissä riidellään ja tulee terveysongelmia. Tiedättehän, sen tapaisia asioita. Mutta muunlainen, kaikki myönteinen liiketoiminta on hyväksyttävää.
Ja jos ryhdytte ostamaan ja myymään Buddhan kuvia, teidän ei tulisi myydä pyhitettyjä kuvia. Pyhittämättömiä kuvia voi myydä, ne ovat vain ihannekuvia, niitä voi myydä, niin voi tehdä. Mutta sitten kun Buddhapatsas on täytetty mantroilla ja pyhäinjäännöksillä ja pyhitetty, se on Buddhan kuva. Joten sitä ei voi myydä. Tällä tavoin, sopivaa liiketoimintaa on sellainen, joka ei ole paheellista.
Kiitos!
Hyvä on, kaikkea hyvää teille kaikille ja vilpittömät rukoukseni. Rukoilen Buddhaa, jotta te kaikki hyötyisitte suuresti ja edistyisitte hengellisesti mielessänne dharmaharjoituksen kautta. Rukoilen tietenkin myös sitä, että perheenne, ystävänne ja kaikki hyötyisivät siitä. Ja että monet ihmiset, joita emme vielä tunne, jotka ovat dharmasta kiinnostuneita, saisivat mahdollisuuden hyötyä dharmasta suuresti. Dharma on olemassa tuntevien olentojen hyödyksi, jotta heille tulisi parempi olo, jotta heidän elämänsä kohenisi nyt ja seuraavissa elämissä. Ja että heistä lopulta tulisi Buddha – valaistunut, vapaa kaikista rajoituksista. Tämä on vilpitön rukoukseni. Parhaimmat terveiset, Buddha siunatkoon teitä.