Seuraa meitä
Facebookissa
Hänen Pyhyytensä 17. Karmapa
https://facebook.com/karmapa/
https://www.youtube.com/user/Karmapateachings/
Pyydämme kaikkia tekemään ruokouksia hänen Pyhyytensä 17. Karmapan pitkän iän hyväksi. Alla olevassa linkissä ohjeet ja mahdollisuus ilmoittaa dharanien
OM YE DHARMA HETU-PRABHAVA HETUM TESHAM TATHAGATO HYAVADAT TESHAM CHA YO NIRODHA EVAM VADI MAHASHRAMANAH SVAHA
lukumäärä.
https://karmapafoundation.eu/prayers/the-dharani-of-the-essence-of-dependent-arising/
Opetuksia voi kuulla myös jälkikäteen:
Karmapa Foundation YouTube Channel here: https://www.youtube.com/KarmapafoundationEurope
Hänen Pyhyytensä 17. Karmapa on vieraillut säännöllisesti Euroopassa viime vuosina.
Hänen Pyhyytensä vuoden 2014 Saksan opetuksista on julkaistu kirja "Myötätunnon vaaliminen", joka on myös suomennettu
E-kirjan löydät oheisesta linkistä: http://www.karmapafoundation.eu m
Englanninkielinen traileri : KARMAPA • THE STORY SO FAR • European Visit 2014
Vuoden 2014 vierailun lehdistötiedote
17. Karmapa 2000-luvun tiibetinbuddhalaisuuden kasvot ja ääni, vierailee Euroopassa
Hänen pyhyytensä 17. Karmapa, Ogyen Trinley Dorje, tiibetinbuddhalaisen karma kagyu -koulukunnan nuori ja karismaattinen johtaja, vierailee Saksassa 28. toukokuuta – 9. kesäkuuta. Tämä on hänen ensimmäinen matkansa Eurooppaan kautta aikojen. Kiertueen tärkeimmät kohteet ovat Karmapoiden eurooppalainen keskus Langenfeld/Eifelissä sekä Saksan pääkaupunki Berliini. Hänen kaksiviikkoisen ohjelmansa keskeinen teema on ”Tulevaisuus alkaa nyt”.
Saksan kiertueen ohjelma sisältää sekä perinteisiä buddhalaisia opetuksia että yleisötilaisuuksia, jotka käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. Teemoina ovat muun muassa buddhalaisuus ja ympäristö sekä myötätunnon merkitys globalisoituneessa maailmassa. Ohjelmaan kuuluu myös tapaaminen ajatuksen vapautta tutkivien taiteilijoiden kanssa. 28-vuotias Karmapa haluaa puhutella oman sukupolvensa nuoria valaakseen heihin tulevaisuudenuskoa ja toivoa aikana, jolloin maailmanongelmat näyttävät ylittämättömiltä ja ratkaisut ovat vähissä.
Karmapa ei näe itseään uskonnon lähettiläänä vaan pikemminkin äänenä, joka edustaa ikivanhaa idän viisautta nykymaailman kulttuurienvälisessä dialogissa.
Monet näkevät 17. Karmapan tiibetiläisten tulevaisuuden toivona. Häntä pidetään tiibetinbuddhalaisuuden kolmanneksi merkittävimpänä edustajana dalai-laman ja panchen-laman jälkeen. Karmapa, jolle Intian hallitus on myöntänyt pakolaisstatuksen, asuu Dharamsalassa, Pohjois-Intiassa lähellä 14. dalai-laman pakolaiskotia, ja hänellä on hyvin läheinen suhde tiibetiläisten henkiseen johtajaan. Hän tukee täysin dalai-laman ”keskitien” politiikkaa, joka pyrkii avoimeen dialogiin Kiinan kanssa, mutta pitäytyy itse politiikan ulkopuolella. Hän keskittyy pikemminkin siihen, miten buddhalaisia viisauden, myötätunnon ja keskinäisen riippuvuuden periaatteita voidaan soveltaa 2000-luvun arkielämään. Karmapa suhtautuu kriittisesti uskoon kulutuksen kasvun välttämättömyydestä, joka hallitsee suurta osaa maailmasta, ja kannustaa tänä ilmastonmuutoksen aikakautena ihmisiä henkilökohtaiseen vastuunottoon sekä aktiiviseen sitoutumiseen kestävään kehitykseen ja ympäristönsuojeluun. Hän puhuu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta ja ottaa osaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Häntä kiinnostaa erityisesti vierailla Saksassa, koska hän on kuullut sen maineesta ympäristötietoisena maana. Hän odottaa myös mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden uskontojen jäsenten, erityisesti johtavien kristinuskon edustajien kanssa. Hän toivoo ajatustenvaihdon voivan hyödyttää niin maanpaossa kuin Tiibetin alueellakin elävien tiibetiläisten arkea.
Kautta maailman Karmapa on saanut osakseen kunnioitusta, koska hänet tunnetaan ihmisenä, joka ”siirtyy sanoista tekoihin”. Hän ei ainoastaan puhu muutoksen puolesta, vaan toimii aktiivisesti näkemyksensä toteuttamiseksi. Hän on puhunut avoimesti ympäristön tuhoamisesta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kotimaassaan ja kannustanut kansainvälistä yhteisöä työskentelemään yhdessä Tiibetin hauraan luonnon suojelemiseksi, sillä vähintään kolmannes maailman väestöstä on riippuvainen Himalajan seudulta tulevasta vedestä. Tämän aktiivisen sitoumuksen takia häntä kutsuttiin ”Vihreäksi buddhaksi”, kun hän vieraili WWF:n päämajassa Washingtonissa vuonna 2011.
17. Karmapassa henkilöityy 900 vuoden mittainen perinne yhden tärkeimmän tiibetinbuddhalaisen koulukunnan johtajana, ja samaan aikaan hän keskittyy yhä enemmän 2000-luvun maailmanlaajuisiin haasteisiin.
Biografia:
Hänen pyhyytensä 17. Karmapa Ogyen Trinley Dorje
Buddha-toiminnan edustaja
Hänen pyhyytensä 17. Karmapa Ogyen Trinley Dorje on noussut esiin aikamme keskeisenä aatteellisena johtajana sen jälkeen kun hän saapui Tiibetistä Intiaan vuonna 2000. Tärkeän tiibetinbuddhalaisen koulukunnan johtajana Karmapalla on keskeinen osa Tiibetin uskonnon ja kulttuurin säilyttämisessä. Silti hänen aloitteensa toimia myötätuntoisemman tulevaisuuden puolesta puhuttelee suoraan 2000-luvun globaalia yhteisöä, ja se on innoittanut miljoonia ihmisiä ympäri maailman ryhtymään toimintaan yhteiskunnallisissa ja ympäristökysymyksissä.
17. Karmapa, Ogyen Trinley Dorje, syntyi vuonna 1985 paimentolaisperheeseen syrjäisellä Tiibetin ylängöllä. 7-vuotiaana hän jätti paimentolaiselämän taakseen, kun hänet tunnistettiin ja muodollisesti kruunattiin 16:nnen Karmapan jälleensyntymäksi seremoniassa, jonka toimitti kaksi kolmesta hänen perimyslinjansa elossa olevasta johtajasta. Kun hän oli 8-vuotiaana asetuttunut Tsurphun luostariin, joka sijaitsee keskisessä Tiibetissä, hän piti ensimmäisen julkisen opetuspuheensa yli 20 000 hengen yleisölle.
Seuraavina vuosina Karmapa kohtasi lukuisia haasteita pyrkimyksissään suorittaa hengellisiä tehtäviään. Hänen tärkeimmiltä henkisiltä opettajiltaan evättiin pääsy Tiibetiin, samalla kun hän itse ei saanut lupaa matkustaa Intiaan tapaamaan hänen pyhyyttään dalai-lamaa tai muita opettajiaan. Huolestuneena siitä, ettei pystyisi täyttämään uskonnollisia velvoitteitaan, hän päätti 14-vuotiaana paeta Tiibetistä pystyäkseen vapaasti toteuttamaan vastuullaan olevat uskonnolliset tehtävät. Päästyään turvallisesti Intiaan vuonna 2000 hän aloitti välittömästi filosofian opiskelun ja luostarikoulutuksen. Hän asuu Himachal Pradeshin osavaltiossa Dharamsalassa, vain lyhyen matkan päässä hänen pyhyydestään dalai-lamasta, johon hänellä on vielä tänä päivänäkin läheinen suojatti- ja mentorisuhde.
Hänen pyhyytensä Karmapa on edustanut Karma Kaguy -perinnettä järkähtämättömän omistautuneesti lapsuudestaan saakka. 900-vuotisen perimyslinjan hengellisenä johtajana uudella vuosisadalla Karmapa välittää ja opettaa dharmaa laaja-alaisesti: hän ohjaa tuhansia oppilaita ja uudistaa uskonnollisia käytäntöjä, ja toimii samalla luostarijärjestelmän vakiinnuttamiseksi.
Vuonna 2004 Karmapa otti vastuulleen Kagyu Mönlamin, rukoustapahtuman, joka järjestetään vuosittain Bodh Gayassa, Buddhan valaistumisen paikassa. Vaikka rukoustapahtuman juuret juontavat 1600-luvun Tiibetiin, jolloin 7. Karmapa Chödrak Gyatso aloitti perinteen, Kaguy Mönlam kuuluu täysin nykypäivän maailmaan. Tapahtuma, johon osallistuu vuosittain yli 10 000 ihmistä ja jota kymmenettuhannet kannattajat ympäri maailman seuraavat verkossa, kerää munkkeja, nunnia ja maallikoita opiskelemaan, meditoimaan ja harjoittamaan hartautta kaikkien olentojen hyväksi. Vuoden 2014 Kagyu Mönlamissa Karmapa esiintyi itse ensimmäistä kertaa Intiassa pyhässä tanssissa, joka on omistettu Padmasambhavalle, hahmolle jota rakastetaan ja kunnioitetaan suuresti molemmin puolin Himalajaa.
Puhuessaan TED (Technology, Entertainment, Design) -konferenssissa Mysoressa vuonna 2009 Karmapa julisti, että hengellisten johtajien vastuulla on ottaa johtava rooli ympäristökriisin ja naisasian kaltaisissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Hän on itse henkilökohtaisesti sitoutunut tähän ja innostanut muita seuraamaan esimerkkiä.
Vuonna 2007 Karmapa asetti etusijalle ympäristönsuojelun, ja vuonna 2009 hän perusti Khoryug-järjestön, (”ympäristö” tiibetiksi), jonka puheenjohtaja hän on. Siihen kuuluu yli 55 buddhalaista munkki- ja nunnaluostaria, jotka toteuttavat ympäristöprojekteja Himalajan alueella. Järjestö on kehittänyt muun muassa ympäristöohjeet Karma Kagyu -yhteisölle sekä suositun esitteen nimeltä 108 asiaa, jotka voit tehdä ympäristön suojelemiseksi. Se opastaa luostareita ja dharmakeskuksia toimimaan omilla alueellaan ja yhteisöissään myönteisen muutoksen edelläkävijöinä.
Vuonna 2014 Karmapa teki historiaa perustamalla vuosittaiset Arya Kshema -talvipäivät Karma Kagyu -nunnille sekä tuomalla korkeamman koulutuksen nunnien ulottuville. Kyseessä oli ensimmäinen nunnien talvikokous (günchö) Karma Kagyu -koulukunnan 900-vuotisessa historiassa, ja se keskittyi pääasiassa nunnien voimaannuttamiseen. Kuunneltuaan 11 päivän ajan Karmapan opetuksia osanottajat kaikista seitsemästä mukana olleesta nunnaluostarista pyysivät muodollisesti bhikshuni-vihkimystä. Ensimmäistä kertaa kirjoitetun historian aikana tiibetiläisnunnat olivat tulleet esiin yhtenä joukkona pyytämään täyttä nunnavihkimystä. 17. Karmapa vastasi sanomalla: ”Pidän mielessäni toiveen, jonka olette minulle ilmaisseet… Karmapan arvonimen haltijana teen kaiken voitavani, jotta bhikshunien yhteisö olisi mahdollisimman kiistaton, tahraton ja vertaansa vailla.”
Hänen pyhyytensä Karmapa tekee kaikenlaista. Hän maalaa, harrastaa kalligrafiaa, kirjoittaa runoja, säveltää ja ohjaa teatterikappaleita. Vaaliessaan ja uudistaessaan tiibetiläisten taidemuotoja hän on kirjoittanut ja tuottanut useita näytelmiä, jotka yhdistävät aineksia perinteisestä tiibetiläisestä oopperasta ja nykyteatterista. Hänen ensimmäisen näytelmänsä, kuuluisan tiibetiläisjoogi Milarepan elämästä kertovan draaman, esityksessä vuonna 2010 oli 12 000 katsojaa.
Karmapa kannustaa hartaasti nuorisoa ryhtymään johtajiksi sosiaalisten ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi ja lähestyy heitä suoraan ja voimaannuttavasti: hän muistuttaa usein nuoria siitä, että heillä itsellään on jo kaikki tarvitsemansa voimavarat. Hän tapaa opiskelijoita ympäri maailmaa ja keskustelee heidän kanssaan globaaleista käytännön ratkaisuista, sekä vierailee säännöllisesti tiibetiläisissä kouluissa ja yliopistoissa eri puolilla Intiaa. Tuoreimmassa, vuonna 2013 julkaistussa kirjassaan The Heart is Noble: Changing the World from the Inside Out, Karmapa puhuu nuoremmalle sukupolvelle nyky-yhteiskunnan tärkeimmistä haasteista, kuten sukupuoleen liittyvistä kysymyksistä, ruoan oikeudenmukaisuudesta, hallitsemattomasta kulutuksesta ja ympäristökriisistä.
Toukokuussa 2008 Karmapa teki ensimmäisen matkansa länteen ja matkusti Yhdysvaltoihin, jossa hän vieraili useissa hänen alaisuuteensa kuuluvissa henkisissä keskuksissa, ja sen jälkeen hän on käynyt Yhdysvalloissa uudelleen vuonna 2011. Nyt, vuonna 2014, hän matkustaa ensi kertaa Eurooppaan ja toteuttaa siten pitkään vaalimansa toiveen vierailla tässä maanosassa. Edeltäjänsä 16. Karmapan tavoin myös 17. Karmapalla on voimakas henkilökohtainen yhteys Eurooppaan.